Cashmion slottiralli heinäkuun toisella viikolla – voita 200 €

Parhaiden vuoden 2020 online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    Online-kasino #1! Jackpot 1 miljoona euroa!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Valtava määrä pelejä! Välitön voitto!

Cashmiolla pikkunäppärä slottiralli – voittajalle 200 euroa extraa

Cashmion kuuluisat slottirallit jatkuvat läpi kesän ja tällä(kin) viikolla sellainen käydään. Voittaja kuittaa omien voittojensa lisäksi vielä 200 euroa.



Cashmio 100 € bonus ja 50 ilmaiskierrosta ilman talletusta + 950 ilmaiskierrosta. Pelaa nyt

Netticasino Cashmion sympaattinen maskotti Fred on valinnut tämän viikon kisaan suosikkislottejaan, ja näitä kyseisiä aparaatteja pelaamalla voit siis kuitata itsellesi pikkukivan lisärahan vaikkapa festareille. Eikös siellä ole ainakin Pori Jazz ja Ilosaarirock tuloillaan?

Cashmiolla oli muuten aiemmin kesällä skaba, josta oli mahdollisuus voittaa lippuja Pori Jazziin. Mutta sepä on jo päättynyt. Joten tästä kisasta kun voitat pääpalkinnon, niin voit ostaa ne lippusi itse.

Ja näin se homma toimii:

Peliaika on keskiviikosta perjantaihin, 11.7. klo 13–13.7. klo 21. Minimipanos per kierros on 0,4 euroa ja pelissä mukana olevat slotit ovat Book of Dead, Reactoonz, Moon Princess, Volcano Riches, Gonzo’s Quest, Bonanza, Hotline, Lost Relics, Guns and Roses, Steam Tower, Starbiurst ,Finn and the Swirly Spinn, Pirates Charm, Reel Rush ja Wichcraft academy.

1: 200 euroa
2: 100 euroa
3: 200 ilmaiskierrosta Book of deadiin
4: 100 ilmaiskierrosta Book of deadiin
5: 50 ilmaiskierrosta Book of deadiin
6-10: 20 ilmaiskierrosta Book of deadiin

Parhaiden vuoden 2020 online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    Online-kasino #1! Jackpot 1 miljoona euroa!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Valtava määrä pelejä! Välitön voitto!

Cashmio 100 € bonus ja 50 ilmaiskierrosta ilman talletusta + 950 ilmaiskierrosta. Pelaa nyt

Cashmion tervetuliaisbonus

Cashmiolla voit saada mukavat 100 euroa bonusta ja 120 ilmaiskierrosta. Cashmion tervetuliaisbonus toimii niin, että casinolla uskotaan siihen, että jokainen pelaaja tietää itse parhaiten, millainen tervetulopaketti olisi juuri itselle parhain.

Siksi saat valita itse, koostuuko lahjasi kokonaan ilmaiskierroksista vai laitetaanko siihen kylkeen vielä talletusbonus.

Tervetulopaketin lisäksi Cashmio tarjoaa pelaajille jatkuvasti erilaisia herkkuja bonusten ja tehtävien muodossa. Voit ansaita ylimääräisiä bonuskolikoita suorittamalla erilaisia päivittäisiä haasteita Cashmiolla. Voit suorittaa joka päivä kolme erilaista haastetta.

Tehtävänäsi on esimerkiksi kerätä tietty määrä voittoja päivän aikana, tai pelata tietty määrä kierroksia päivän pelissä. Palkintoina saat bonusrahaa ja ilmaiskierroksia.

Helsingin Sanomat

Päivän timantti : Patruuna Linderin traaginen tarina kertoo, miten teollisuus­pamput muokkasivat Suomea

Päivän timantti : Essee: Kansanäänestys siunaa Putinin jatkon, mutta lopulta Venäjä voi toistaa Neuvostoliiton kohtalon

Nollasta miljooniin ennätysajassa – näin Facebookin imu nosti suomalaisyrityksen maailman huipulle

Kristo Ovaskan johtama Smartly.io-startup kasvoi parissa vuodessa huippukannattavaksi Facebook-mainosten palveluohjelmistotaloksi.

Smartly.ion tuotekehitysjohtaja Otto Hilska (vas.), teknologiajohtaja Tuomo Riekki ja toimitusjohtaja Kristo Ovaska pitävät montaa palloa ilmassa Ruoholahden toimistoon pikkujouluista jääneessä pomppulinnassa. Kuva: Jonna Yletyinen /HS

Miltä tuntuu, kun oma yritys kasvaa alle kolmessa vuodessa nollasta sadan työntekijän ja 17 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi ja yhdeksi Facebook-mainosvälityksen markkinajohtajaksi?

Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia

Tässä käytetään välilyöntiä: Hän syntyi v. 1988. Tämän voi ajatella niin, että koska lyhentämätön sana vuonna erotetaan vuosiluvusta välilyönnillä, sama pätee myös sanan lyhenteeseen.

Perustapauksissa käytetään verbistä yksikkömuotoa eli sanotaan Kolme miestä istuu aidalla. Näin tehdään silloin, kun ei tiedetä tai oteta kantaa siihen, ovatko kyseessä jotkut tietyt kolme miestä (= tietty ryhmä). Yleisohjeena on siis käyttää verbistä yksikkömuotoa.

Joissakin tapauksissa kuitenkin käytetään verbin monikkomuotoa: Kolme miestä istuvat aidalla. Tämä on poikkeustapaus, joka edellyttää, että tavalla tai toisella tiedetään, keistä on kyse. Kyseisistä miehistä on esimerkiksi voitu kertoa aiemmin tekstissä.

Lähestyn pihaa, jota reunustaa aita. Huomaan, että kolme miestä istuu aidalla. (Puhuja ei tunnista miehiä.)

Lähestyn pihaa, ja huomaan, että serkkuni ovat jo paikalla. Kolme miestä istuvat aidalla. (Kyseessä ovat puhujan mainitsemat serkut.)

Suosittelen jälkimmäistä vaihtoehtoa. Etten-lause on kielteinen, ja kielteisissä yhteyksissä enemmän-sanasta käytetään muotoa enempää (ks. Kielitoimiston sanakirja).

Tämä voidaan kirjoittaa jollakin näistä neljästä tavasta:

smart-tv-sovellus
smart tv -sovellus
smart-TV-sovellus
smart TV -sovellus.

Ennen loppuosaa (-sovellus) tulee siis välilyönti vain, jos alkuosassakin on välilyönti (smart tv, smart TV).

Smart-tv-sanassa voidaan käyttää joko viivaa tai välilyöntiä (ks. Kielitoimiston ohje). Toisaalta lyhenne tv voidaan kirjoittaa myös isoin kirjaimin eli TV (ks. Kielitoimiston sanakirja).

Jos puhuttaisiin suomalaisittain äly-tv:stä, kirjoitettaisiin äly-tv-sovellus tai äly-TV-sovellus. Tässä erikseen kirjoittaminen ei siis ole mahdollista.

Sivu-sanaa tosiaan käytetään joissakin ajanilmauksissa: aikojen sivu, maailman sivu. Nämä ilmaukset tarkoittavat ’aina’, ’kautta aikojen’.

Aiemmin sivu-sanan käyttö tässä tarkoituksessa on ollut yleisempää, ja sitä on voitu käyttää esimerkiksi sellaisissa lauseissa kuin Päivä on sivu puolen ja Pakkasia kesti sivu helmikuun. Nykyään tällainen käyttö on kuitenkin harvinaista, ja vaikutelma voi olla vanhahtava.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan smoothie-sanan voi tekstissä taivuttaa joko smoothiea tai smoothieta.

Kielitoimiston ohjepankissa täsmennetään, että englannista peräisin olevia lainasanoja, joiden kirjoitusasun lopussa on –ie, voi taivuttaa ääntöasun (smoothiea, lausuttuna ”smuuthia”) tai kirjoitusasun (smoothieta) mukaan.

Sanotaan auton raitisilmasuodatin (ks. myös Kielitoimiston sanakirja).

Ensisijaisesti selkeyttä ajatellen pilkuttaisin näin: Huomenna olemme ulkona, ja jos sataa, koululla.

Molemmat ovat oikein, ja kumpaa vain voi käyttää oman maun mukaan. Oman kielikorvani mukaan ota yhteyttä kuulostaa kuitenkin luontevammalta kuin ota yhteys.

50/60Hz 2) 220–240V

50/60Hz 3) 220–240V

50/60Hz? Mihin tuo

on vaihtovirran symboli. Joskus käytetään myös englanninkielistä lyhennettä AC (sanoista alternating current). Nämä esitetään yleensä jännitteen yksikön lyhenteen V yhteydessä: 220–240 V

tai 220–240 V AC. (Kannattaa huomata myös, että luvun ja mittayksikön tunnuksen välissä käytetään välilyöntiä: 240 V, 60 Hz.)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan tämän ilmauksen voi kirjoittaa joko yhteen tai erikseen.

Tästä kyseisestä asiasta ei ole laadittu erityistä kielenhuollon sääntöä tai suositusta. Ainakin oma kielikorvani kuitenkin sanoo, että molempia tapoja voi käyttää.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan molemmat kirjoitustavat ovat mahdollisia, eli voidaan kirjoittaa oman valinnan mukaan joko asvaltti tai asfaltti.

Tämä kirjoitetaan näin: Hannu Nikin omaiset.

Kielitoimiston ohjeen mukaan vierasperäiset suomeen mukautetut sanat eli erikoislainat suositellaan äännettäväksi niin kuin ne kirjoitetaan. Tämän suosituksen mukaan Australia äännetään siis lyhyellä a:lla: [australia].

Sana laseraseammunta tosiaan kirjoitetaan yhdyssanaksi ilman viivaa.

Käsitykseni mukaan komppanioiden nimitykset ovat pienellä kirjoitettavia yleissanoja. Sana erikoisrajajääkärikomppania kirjoitetaan siis pienellä sekä määritteensä kanssa (Raja- ja merivartiokoulun erikoisrajajääkärikomppania) että yksin esiintyessään.

Kyllä sana hiukan on yleiskieltä, ja sitä voi käyttää huoletta asiatekstissä (ks. myös Kielitoimiston sanakirja).

On olemassa muutamia sanoja, jotka eivät perinteisesti ole olleet adjektiiveja, mutta joita on alettu käyttää (taipumattoman) adjektiivin tapaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sellaisia sanoja kuin perus, huippu ja normi on alettu kirjoittaa erilleen seuraavasta sanasta. Nopeasti ajateltuna ongelma on oikeinkirjoituksessa, mutta kyse ei välttämättä ole pelkästään siitä, vaan muutos voi olla syvemmällä kieliopissa. Aiheesta on kirjoitettu lyhyesti tässä blogijutussa.

Virallisen näkemyksen mukaan normipäivä tulee kuitenkin kirjoittaa yhteen (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja). Jos yllä kuvattu kehitys joskus tunnustetaan virallisesti, myös erilleen kirjoittamisesta voi tulla hyväksyttyä. Ainakaan toistaiseksi uusi käyttötapa ei kuitenkaan ole yleiskielen mukainen.

Oikeinkirjoituksen näkökulmasta nämä ovat aivan oikein. Lisäksi kannattaa kuitenkin miettiä tapauskohtaisesti, ovatko ilmaukset käyttöyhteydessään selkeitä ja tyylillisesti sopivia.

Jälkimmäisessä esimerkissä on mielestäni vaara, että nopeasti luettuna toiston merkkinä oleva viiva jää huomaamatta. Siksi kirjoittaisin ennemmin esimerkiksi Hän antoi itsestään yli-innokkaan ja liiankin ystävällisen vaikutelman.

Tietääkseni ei, vaan ainoa virallinen nimitys on aspartaami.

Kyllä, näkyä-verbi tosiaan taipuu näin: (minä) näyn ja (me) näyimme (ks. Kielitoimiston sanakirja.

Sana kimurantti tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan ongelmallista, mutkikasta tai vaikeaa. Epäkimurantti tarkoittanee siis näiden asioiden vastakohtaa: ongelmatonta, mutkatonta, helppoa.

Käytössä on tietääkseni vain jälkimmäinen muoto, eli sanotaan Pois päiväjärjestyksestä (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja).

Kieliopillisesti molemmat ovat oikein ja mahdollisia. Kiitos kysymyksestä on kuitenkin kirjaimellisempi ilmaus. Kun esimerkiksi asiakas kysyy yritykseltä jotakin sähköpostitse, yrityksen edustaja voisi aloittaa vastauksensa näillä sanoilla.

Ilmaus Kiitos kysymästä taas on vähemmän kirjaimellinen, ja se tarkoittaa ’ystävällistä että kysyit’, ’kiitos mielenkiinnosta’. Esimerkiksi kysymykseen Mitä kuuluu? voitaisiin vastata Minulle kuuluu hyvää, kiitos kysymästä!

Tässä tapauksessa ainoa järkevän kuuloinen muoto taitaa olla öljyäminen. Toisaalta ainahan voi myös sanoa, että ratas on öljytty.

Tavallisimmin erikseen, mutta ei yhteen kirjoittamistakaan voi pitää virheenä.

Kielitoimiston suosituksen mukaan sukunimiä tulisi taivuttaa kuin vastaavaa yleissanaa, ja Orpo-nimenkin ”virallinen” taivutus kuuluu siis Orpo : Orvon (ks. Sukunimien taivutushakemisto). Joskus ohjeesta poiketaan henkilön oman toiveen takia, mutta Kielitoimisto ei suosittele tätä.

Lammas ei taida olla sukunimenä Suomessa käytössä, mutta esimerkiksi nimi Kangas taipuu muodossa Kankaan, ei siis ”Kangaksen”.

Kyllä omavastuu ja omavastuuosuus tosiaan yleisesti ottaen tarkoittavat samaa. Pieni vivahde-ero on: omavastuulla voidaan tarkoittaa käsitettä yleisesti, kuten virkkeessä Vakuutetun on kannettava tietyn suuruinen omavastuu vahingosta. Sana omavastuuosuus tarkoittaa sitten sitä konkreettista määrää, vrt. Omavastuuosuus on 250 euroa. On kuitenkin totta, että jälkimmäisessä virkkeessä voisi hyvin käyttää myös lyhyempää muotoa.

Pitkät ja moniosaiset yhdyssanat ovat tyypillisiä virkakielessä ja oikeus- tai sopimuskielessä. Usein tällä tavoitellaan täsmällisyyttä ja vakuuttavuutta. Tekstin selkeys ja luettavuus kuitenkin paranisivat, jos tarpeettoman pitkiä yhdyssanoja purettaisiin tai lyhennettäisiin.

Kyllä, molempia ilmauksia voi käyttää.

Kielitoimiston sanakirja kertoo, että tämä ilmaus kirjoitetaan erikseen: kaiken kaikkiaan.

Tämä ilmaus kirjoitetaan yhdyssanaksi: tienhaara.

Oikea taivutusmuoto on kanien.

”Kanejen”-tyyppistä taivutusta on kuitenkin alkanut näkyä myös muissa i-loppuisissa sanoissa, jotka perinteisesti ovat taipuneet toisin. Saatetaan siis kirjoittaa esimerkiksi ”kurssejen” tai ”paperejen”, vaikka kieliopillisesti oikeat muodot kuuluvat kurssien ja paperien. Nämä uudet muodot eivät ainakaan vielä ole virallisia.

Aiheesta on kirjoitettu myös Kotuksen Terävästi-blogissa: Mistä on kyse taivutustyyppejen sekoittumisessa?

Tässä on kyseessä kolmiosainen yhdyssana, jonka osat ovat mainos, t ja paita. T liitetään yhdyssanan muihin osiin viivalla eli yhdysmerkillä. Kirjoitetaan siis mainos-t-paita.

Näissä esimerkeissä on noudatettu vanhaa sääntöä, jonka mukaan mutta– ja vaan-konjunktioiden yhteydessä käytetään aina pilkkua. Uuden säännön mukaan niiden edeltä voi jättää pilkun pois samoin kriteerein kuin muidenkin rinnastuskonjunktioiden edeltä. Molemmat tavat ovat siis mahdollisia ja oikein, mutta pilkkua käyttämällä voi korostaa mutta-sanan painokkuutta.

Mutta– ja vaan-sanoihin liittyvistä pilkkusäännöistä puhutaan myös tässä Kielikello-artikkelissa (kohdassa Milloin pilkku?).

Parhautta-ilmausta on käsitelty varsin pätevästi Kielikellon artikkelissa Ihan parhautta!

Vuonna 2020 se on päässyt myös Kotuksen uudissanapoimintoihin:

parhaus, parhautta (ark.) paras mahdollinen, parasta mahdollista, esim. myönteinen arviointi: esitys oli silkkaa parhautta

Tämä ilmaus on kyllä suomea, mutta kuten Kielikellon artikkelissa mainitaan, se ei ainakaan toistaiseksi ole saavuttanut neutraalin yleiskielisen ilmauksen asemaa. Sen sijasta voi halutessaan käyttää esimerkiksi tavallista adjektiivia: (ihan) parasta.

Tämä kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteen ilman viivaa: rankinglista.

Yleisesti ottaenkin vierassanat suositellaan kirjoittamaan kiinni yhdyssanan muihin osiin ilman viivaa, jos kokonaisuus suinkin hahmottuu oikein. Hahmotusapuna sitä voi kuitenkin halutessaan käyttää.

Sana kolmipyörä on yhdyssana, joten kun alkuosa kirjoitetaan numerona, alku- ja loppuosan väliin tarvitaan viiva: 3-pyörä. Suositeltavaa kuitenkin olisi kirjoittaa sana kokonaan kirjaimin ilman numeroa.

Joistakin puolueiden nimistä tai lyhenteistä voidaan tosiaan muodostaa jäsenyyttä ilmaiseva sana johtimella -lainen, -läinen. Kun kyseessä on lyhenne, käytetään kaksoispistettä: SKP:läinen.

Puolueiden ja niiden jäsenten nimitysten kirjoittamisesta kerrotaan tarkemmin Kielitoimiston ohjepankissa.

Vieraskielinen nimi pysyy taivutettaessa muuttumattomana, eli taivutetaan Sri Lankasta.

Nämä ovat nimeltään partisiippeja. Partisiippi on verbistä tehty muoto, joka muistuttaa adjektiivia:

laulaalaulava
syödä (lihaa)(lihaa) syövä
liikkua (kadulla)(kadulla) liikkuva.

Partisiippeja on muitakin kuin yllä esitelty -VA-partisiippi; niistä voi lukea lisää esimerkiksi Wikipediasta.

Tällaisia muotoja kutsutaan partisiipeiksi muissakin kuin suomen kielessä, ja myös englanninkielisessä esimerkissä on siis kyse partisiipista.

Nämä nimet taipuvat samoin kuin samanhahmoiset sanat seppele : seppelettä ja ja kantele : kanteletta. Sanotaan siis Pelaamme Simpelettä (Kempelettä) vastaan.

Kielitoimiston ohjeiden mukaan pienet luvut eli luvut yhdestä kymmeneen kirjoitetaan sanoiksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun samassa yhteydessä vertaillaan lukuja, joista osa on kymmentä pienempiä ja osa sitä suurempia. Silloin kaikki luvut yleensä kirjoitetaan numeroiksi.

Kun alkamis- ja loppumispäivä ovat eri vuosina, on selkeintä kirjoittaa molemmat vuodet näkyviin: 17.3.2020–12.1.2020.

Molempia kirjoitustapoja voi käyttää, eikä merkityseroakaan käytännössä ole.

Lyhenteen loppupiste säilyy kysymysmerkin edellä: Mitä pystyn tekemään jne.?

Pistettä ei käytetä sinänsä pisteellisissä lyhenteissä silloin, kun lyhenne on virkkeen lopussa. Tällöin virkkeen loppupiste korvaa lyhenteen pisteen. Muiden välimerkkien edellä piste kuitenkin säilyy:

Aiheesta on saatavilla kirjoja, videoita, dvd:itä jne.
Kumpi lyhenne on tavallisempi: mt. vai mts.?

Näihin asioihin ei tietääkseni ole auki kirjoitettuja ohjeita, vaan valinnat tehdään kielikorvan varassa. Kerron kuitenkin, miten itse valitsisin ja mitä vaihtoehdoista ajattelen.

Lue lisää etusivulta – Vaikka ihminen tietoa lukiessaan on etusivulla, minusta lue lisää tuntuu vaativan täydennyksekseen sanan, joka kertoo nimenomaan, mistä on tarkoitus lukea lisää (vrt. lue kirjasta/lehdestä/taululta/sivulta).

Tutustu kuviin Kuvat-sivulla – Tässä lauseessa ei oikeastaan ole sanaa, joka ohjaisi valitsemaan muodon sivulta, vaan on luontevaa, että johonkin tutustutaan jossakin (sivulla).

Tervetuloa ravintolaamme Helsingin keskustaan – Minusta tämä on se tapa, jolla asia on perinteisesti suomen kielessä ilmaistu. Muoto kytkeytyy vahvemmin koko lauseen tarkoitukseen: lukija kutsutaan johonkin (keskustaan).

Toinenkin tapa on mahdollinen, mutta siinä näkyy vieraiden kielten vaikutus. Ilmauksessa ravintola Helsingin keskustassa sijaintia kuvaava loppuosa toimii jälkimääritteenä ravintola-sanalle. Jälkimääritteet eivät vanhastaan ole tyypillisiä suomen kielessä, vaan määrite tulee tavallisemmin sanan eteen: Helsingin keskustassa sijaitseva ravintola.

Moniosaiset englannin lainat voi suomenkielisissä teksteissä kirjoittaa useammalla tavalla, ks. Kielitoimiston ohje. Periaatteessa mahdollisia ovat siis seuraavat kirjoitustavat:

Harmaa rinne -afterski-bileet
Harmaa rinne -after-ski-bileet
Harmaa rinne -after ski -bileet.

Käytännössä ainakin viimeinen muoto tuntuu tarpeettoman mutkikkaalta; itse valitsisin näistä ensimmäisen.

Tämäntyyppiset sanat kirjoitetaan yhdyssanaksi: lumipalloefekti, lumipalloreaktio.

Joskus käytetään viivaa, jos yhdyssanasta tulee muuten hankalasti luettava tai vierasperäinen sana on lukijalle mahdollisesti tuntematon: par-tulos, šiatsu-ilta. Tavallisesti sellaistakaan ei kuitenkaan tarvita. Tarkempia ohjeita voi lukea Kielitoimiston ohjepankista.

Ensimmäiset sanat yhdyssanaksi: superhyvä kokemus (ks. hakusana super- Kielitoimiston sanakirjassa).

Tulkitsen muodon 2020 syntynyt lyhyemmäksi tavaksi sanoa vuonna 2020 syntynytvuonna-sanahan jää arkikielessä usein muutenkin pois: Muutin tänne 97. Valmistuin ammattiin 2005.

Siksi yhdyssanaksi kirjoittaminen (esim. ”12-syntyneet”) hahmottuu mielessäni virheeksi, enkä voi erityisesti suositella tätä kirjoitustapaa.

Oikea muoto kuuluu Tavarat on toimitettu (ennen sitä-ja-sitä ajankohtaa).

Sana tavarat on tässä passiivilauseen objekti eli tekemisen kohde, joten vaikka se onkin monikossa, se ei vaikuta siihen, valitaanko on vai ovat.

Kielitoimiston kanta on, että eläimeen tulisi yleiskielessä viitata sanalla se. Eroavia näkemyksiä voi esittää ja perustella, mutta ”virallisesti” siis näin.

Toinen juttu sitten on, missä ja milloin virallisia suosituksia pitää noudattaa. Omassa henkilökohtaisessa viestinnässään voi aivan hyvin tehdä omia ratkaisuja, jotka eivät välttämättä noudata virallisen kielenhuollon suosituksia. Hiukankaan muodollisemmassa yhteydessä niiden noudattaminen kuitenkin on mielestäni järkevää.

Sanakirjan mukaan tämä kirjoitetaan yhdyssanaksi: sydämenlyönti, sydämenlyöntejä.

Tämäntyyppisissä sanapareissa yhteen ja erilleen kirjoittamisen raja ei kuitenkaan ole selkeä. Mielestäni myöskään erilleen kirjoittamista (sydämen lyönti) ei tässä voi pitää virheenä.

Fluor-sana on vierassana eli lainasana. Siksi se taipuu fluor : fluoria, siis vastaavasti kuin junioria, au pairia, laseria. Lisätietoja vierassanojen taivutuksesta löytyy Kielitoimiston ohjepankista.

ta-taivutus puolestaan on ominainen suomen kielessä pidempään olleille sanoille, vrt. auerta, sisarta, tannerta.

Kyllä tämä Kielitoimistonkin mukaan on numerolla ilmaistuna 13:llakaan – siitä huolimatta, että tämä merkintätapa mahdollistaa myös lukutavan ”kolmellakaantoista”.

Ainakin osa näistä asukkaannimityksistä löytyy Kotuksen julkaisemasta asutusnimihakemistosta.

Sieltä löytyy tieto esimerkiksi siitä, että
• Orivedellä asuvia kutsutaan oriveteläisiksi
• Ilmajoella asuvia kutsutaan ilmajokelaisiksi tai ilmajokisiksi
• Kannonkoskella asuvia kutsutaan kannonkoskelaisiksi tai kannonkoskisiksi.

Jos nimityksiä on kaksi, ensimmäinen on yleiskielinen, jälkimmäinen lähinnä paikalliseen käyttöön kuuluva nimitys.

Sanassa puolitoista jälkiosa on taipumaton ja aina muodossa –toista. Puolessatoista tunnissa on siis oikein.

Kirjoitetaan siis näin:

Sinne ajaa puolessatoista tunnissa.
Ajomatka ei kestä edes puoltatoista tuntia.
Ajomatka lyheni puoleentoista tuntiin.
Ajomatka piteni puolellatoista tunnilla.

Esimerkeistä näkee, että sanan alkuosa taipuu seuraavan sanan mukaisesti, mutta loppuosa –toista pysyy aina samanlaisena.

Sama koskee myös lukuja 11–19:

Sinne ajaa kolmessatoista tunnissa.
Ajomatka ei kestä edes kolmeatoista tuntia.
Ajomatka lyheni kolmeentoista tuntiin.
Ajomatka piteni kolmellatoista tunnilla.

Kielitoimiston ohjeen mukaisesti yleiskielinen muoto on tosiaan hölmöläläinen. Samassa ohjeessa kuitenkin mainitaan, että paikallisessa käytössä voi lisäksi olla lyhyempiä asukkaannimityksiä, kuten heinolainen.

Jos siis hölmöläinen todella on vakiintunut kyläläisten käyttöön eikä se tunnu loukkaavalta, sitä voi toki omassa viestinnässään käyttää. Kannattaa kuitenkin hyväksyä myös se, että joku haluaa käyttää neutraalimpaa hölmöläläinen-nimitystä.

Sanat varastamine rahoineen (myös anastamine rahoineen) ovat muodossa, jota kutsutaan komitatiiviksi.

Komitatiivimuotoiseen substantiiviin (tässä rahoineen) kuuluu aina omistusliite, mutta sitä mahdollisesti edeltäviin adjektiiveihin tai muihin määritteisiin ei. Kirjoitetaan siis esimerkiksi molempine lapsineen, kaikkine tavaroineni, varastamine rahoineen.

Kun erisnimeä käytetään näin, merkitys on yleensä vertauskuvallinen. Silloin käytetään pientä alkukirjainta: artopaasilinnat ja urhokekkoset. Tästä aiheesta voi lukea lisää Kotuksen Kuukauden kielijutusta.

Molemmat sanat ovat varsin käypiä; riippuu tilanteesta, kumpi tuntuu sopivan paremmin. Joskus molemmat käyvät yhtä hyvin.

Esimerkkejä näiden sanojen tyypillisestä käytöstä voi katsoa Kielitoimiston sanakirjasta kohdista järjestää ja järjestellä .

Molempia muotoja voi käyttää (vrt. sanakirjan hakusanat kuukautinen ja –kuinen).

Tämä kirjoitetaan yhdyssanaksi: ystävänpäiväikkuna.

Tämän voi periaatteessa kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Itse valitsisin erikseen kirjoitetun muodon: laastin sekoituspaikka.

Esimerkkivirke on teknisesti oikein, ja niillä-sana on tällaisessa rakenteessa paikallaan. Sanat lautoilla olevat velhot kuitenkin kuuluvat niin kiinteästi yhteen, että niiden erottaminen sivulauseella ei tyylin ja ymmärrettävyyden kannalta ole hyvä ratkaisu.

Niinpä muotoilisin asian jotenkin toisin, esimerkiksi tähän tapaan: Kaikki lautat eivät vielä olleet ajautuneet pyörteen silmään, ja niillä olevat velhot – –.

Myös tällöin sana kirjoitetaan pienellä ja yhteen: tyypillinen eteläsuomalainen talvisää.

Minusta tässä esimerkissä on luontevampaa käyttää partitiivimuotoa: Tilin käyttö ei ole mahdollista.

Laajemmin ottaen tässä on kyse predikatiiviksi kutsutun lauseenjäsenen sijamuodosta. Predikatiivi esiintyy lauseissa, joissa on olla-verbi (tässä kieltomuotoisena: ei ole), ja se on usein adjektiivi (kuten tässä sana mahdollinen).

Tavallisimmat predikatiivin sijamuodot ovat perusmuoto eli nominatiivi (kuten mahdollinen) ja partitiivi (kuten mahdollista). Usein vain yksi sijamuoto on järkevän kuuloinen, mutta joskus vaihtoehtoja tuntuu olevan useampia – sanoako esimerkiksi Sää on tuulinen vai Sää on tuulista?

Predikatiivin sijamuodon valinnasta on Kielitoimiston ohjepankissa monenlaisia ohjeita. Niitä ei minusta kuitenkaan ole tarpeen tai järkevää pyrkiä opettelemaan yksityiskohtaisesti. Monessa tapauksessa – kuten edellisessä sääesimerkissä – molemmat sijamuodot ovat mahdollisia ja/tai niillä on vain pieni sävyero. Käytännössä useimmiten kannattaa turvautua omaan kielikorvaan ja tehdä valinta sen perusteella.

Kyllä, työajat ja työpäivät on mahdollista kirjoittaa lyhyemmin muodossa työajat ja -päivät (ks. Kielitoimiston ohje). Tämän voi kirjoittaa myös järjestyksessä työpäivät ja -ajat.

Kun lämpömittari näyttää –43 °C, pakkasta tosiaan on yli 40 astetta, ei alle.

On suositeltavaa puhua pakkasen määrästä itseisarvona eli ilman miinusmerkkistä etumerkkiä: kolmenkymmenen asteen pakkanen tai 30 °C pakkasta (ei siis ”miinus kolmenkymmenen asteen pakkanen” tai ”–30 °C pakkasta”).

Kun siis lämpömittarin asteikon lukema muuttuu –30 asteesta –40 asteeseen, seuraavat ilmaukset ovat loogisesti oikein:

• ilma kylmenee
• lämpötila laskee
• pakkasen (pakkasasteiden) määrä kasvaa/nousee.

Toisaalta voi myös kyseenalaistaa, kannattaako ylipäätään puhua pakkasesta asiana, joka nousee tai laskee. Tällainen puhetapa on nimittäin niin kutsuttua tilastokieltä. Sillä tarkoitetaan epähavainnollista kielenkäyttöä, joka kuvaa vähemmän itse ilmiötä ja enemmän sitä esittävää tilastokuviota. Käyrät nousevat ja laskevat, mutta oikeassa maailmassa tapahtuu tyypillisesti jotakin muuta.

Havainnollisinta on sanoa, että pakkanen kiristyy (ja vastaavasti lauhtuu, hellittää) tai sää/ilma kylmenee (ja vastaavasti lämpenee).

Joskus kuvituskuva-sanaa käytetään tilanteissa, joihin riittäisi pelkästään sana kuvitus tai kuva. Sillä kuitenkin on myös oma, erikoistunut merkityksensä. Tyylillisesti sana on neutraali.

Journalismissa kuvituskuvalla tarkoitetaan kuvaa, jota käytetään havainnollistamaan jotakin ilmiötä tai aihetta, mutta jota ei ole otettu jutun kuvaamassa tilanteessa. Kun iltapäivälehden kuvatekstissä lukee kuvan henkilö ei liity tapaukseen, kyse on kuvituskuvasta.

Liikkuvassa kuvassa kuvituskuva tarkoittaa muun muassa puheen havainnollistamista videokuvan keinoin. Kyse voi olla esimerkiksi haastattelun päälle tulevasta videosta: kun haastateltava kertoo koiraharrastuksestaan, kuvituskuvana voi olla ihminen juoksemassa koiran kanssa puistossa.

Näin juuri – kuten mainitussa Kielitoimiston ohjeessa kerrotaan, moniosaiset konjunktioilmaukset voi pilkuttaa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Molemmat seuraavista tavoista ovat siis oikein: Lue pakkausseloste ennen kuin otat lääkettä tai Lue pakkausseloste, ennen kuin otat lääkettä.

Ohjeessa tarkoitettuja ilmauksia ovat esimerkiksi seuraavat:

niin että
siten että
ilman että
ennen kuin
sitä mukaa kuin
sikäli kuin
sitten kun
samalla kun
aina kun
heti kun
joka kerran kun
sen jälkeen kun
siihen/siitä asti kun
siihen aikaan kun
silloin kun
sillä aikaa kun.

Ilmauksissa on tyypillisesti yksi konjunktio (esim. kuin), jota edeltää adverbi (esim. ennen).

Parhaiden vuoden 2020 online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    Online-kasino #1! Jackpot 1 miljoona euroa!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Valtava määrä pelejä! Välitön voitto!

Online-kasinoarvostelut 2020

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: