20 ilmaiskierrosta tarjolla Thrillsin omaan NRVNA kolikkopeliin vain tänään (12.5)

Parhaiden vuoden 2020 online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    Online-kasino #1! Jackpot 1 miljoona euroa!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Valtava määrä pelejä! Välitön voitto!

20 ilmaiskierrosta tarjolla Thrillsin omaan NRVNA kolikkopeliin vain tänään (12.5)

Thrills tarjoaa tänään uuden pelitilin luojille 20 ilmaiskierrosta heidän omaan NRVNA kolikkopeliin. Voit lunastaa ilmaiskierrokset tallettamalla vähintään 20 euroa päivän aikana!

Tämän lisäksi saat 400€ ensitalletusbonusta ja 50 ilmaiskierrosta uuden pelitilin avaamisen yhteydessä. Lunasta erinomaiset etusi alla olevasta ”Siirry pelaamaan” napista.

Ilmaiskierroksia

Kun casino ilmaiskierroksia tarjoaa, pelaajan mieli taivaita kohti kohoaa. Runollisuus sikseen: ilmaiskierrokset todella ovat monille pelaajille tietyllä tapaa kirsikka kasinoharrastuksen kakun päällä. No niin, jätetään myös kliseiset kielikuvat taakse – Villen Vinkit on kolunnut kierrostarjouksia ja ilmaiskierroksia joka päivä jo vuosikaudet; samalla olemme oppineet niistä aika paljon. Kertyneet opit tahdomme jakaa myös muille.

Tervetulobonus
Arvostelu
Tervetulobonus
Arvostelu
Tervetulobonus
Arvostelu
Tervetulobonus
Arvostelu
Tervetulobonus
Arvostelu

Netticasino ilmaiskierrokset

Netticasinot tarjoavat ilmaisia kierroksia (pääasiallisesti) kolikkopeleihin monessa eri muodossa. Usein niihin törmää osana uuden pelaajan tervetulotarjousten osana, talletusta vastaan. Niitä on mahdollista saada joissakin tapauksissa ilman talletusta, ja yhtenä täkynä käytetään ilmaiskierroksia ilman kierrätysvaatimusta. Tulemme käymään erilaiset kierrosten “olomuodot” myöhemmin läpi.

Aloittelevilla tai vielä aloittamista harkitsevilla pelaajilla on usein hieman skeptinen suhtautuminen kasinoiden bonus- ja ilmaiskierrostarjouksiin. Varsinkin suomalaiset ovat melkoisia epäileviä tuomaita kaikkea ilmaiseksi väitettyä kohtaan. Kriittinen asenne sinällään onkin paikallaan, sillä markkinoilla on myös jonkin verran pelaajan etuun vähätellen suhtautuvia kasinoita, joiden tarjoukset näyttävät liian hyviltä ollakseen totta ja myös ovat sitä.

Netticasinoiden markkinat ovat kuitenkin tätä nykyä paljon tarkemmin säädellyt kuin pari vuosikymmentä sitten. Jos pelaat EU-lisenssin (tai -lisenssit) omaavalla kasinolla, voit lunastaa ilmaispyöräytykset ilman talletusta, ilmaiskierrokset ilman kierrätystä ja oikeastaan kaikki muutkin tarjoukset huolettomin mielin – sen lisäksi, että EU-lisenssi eli -toimilupa takaa suomalaisille pelaajille verovapaat voitot (lisää verovapauden määritelmästä voi käydä lukemassa verotoimiston sivuilla – Arpajaisvero) voittojen kokoluokasta huolimatta, tuo valvottu toimilupa mukanaan myös turvaa pelaajalle lisenssiehtojen kautta. VillenVinkit suosittelee voimakkaasti eurooppalaisten lisenssien omaavien pelisivustojen suosimista.

Parhaiden vuoden 2020 online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    Online-kasino #1! Jackpot 1 miljoona euroa!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Valtava määrä pelejä! Välitön voitto!

Toki myös rehellisen lisenssin alaisuudessa toimivien netticasinoiden kierrostarjouksiin liittyy erilaisia sääntöjä ja ehtoja: kasinoiden kun on myös valvottava vähän omiakin etujaan. Kyse on loppujen lopuksi liiketoiminnasta. Esimerkiksi kierrätysvaatimusten eli bonusten tai pelikierrosten läpipeluuvaatimusten avulla kasinot pyrkivät varmistamaan, että niiden myöntämät tarjousedut eivät ole pelkkää rahan syytämistä taivaan tuuliin niiden näkökulmasta.

Ilmaiskierroksia kasinolle on useimmiten tarjolla slotteihin eli kolikkopeleihin. Ne ovat perinteisesti olleet netticasinoiden suosituin peligenre, mitä ei edes live kasinoiden näkyvä esiinmarssi ei ole onnistunut muuttamaan. Jonkin verran ilmaisia kierroksia tai pikemminkin ilmaispelejä bonusmarkkinoilta löytyy kuitenkin myös videopokeriin, rulettiin, blackjackiin, bingoon ja raaputusarpoihin. Varsinkin uusien pelaajien kohdalla nettikasino ilmaiskierrokset ovat kuitenkin miltei poikkeuksetta slottien ilmaispyöräytyksiä.

  • Ilmaiskierrokset ovat nettikasinoiden tarjoamia oikean rahan pelikierroksia
  • EU-lisenssin omaavilla kasinoilla pelaajan kannalta luotettavimmat bonusehdot
  • Kierrätysvaatimuksin ja muin ehdoin kasinot pyrkivät valvomaan omia etujaan
  • Yleisimmin ilmaiskierroksia tarjotaan kolikkopeleihin, jonkin verran myös esim. pöytäpeleihin

Ilmaiskierrosten säännöt ja ehdot

“Kierrätysvaatimus on tavallinen osa kierrostarjouksia: näin monta kertaa sinun on panostettava ilmaisilla pyöräytyksillä saamasi voitot läpi kasinon peleissä.”

Bonuksiin liittyy aina jonkinasteisia sääntöjä ja ehtoja, vaikka ne olisivatkin pelaajan kannalta edullisia. Jos ei bonuskohtaisia sääntöjä ole erikseen määritelty, koskevat tarjousta tällöin pelisivuston yleiset bonusehdot. Jos pelaat jollakin kasinolla paljon, kannattaa näihin ehtoihin tutustua. Tuntemalla bonuksiin liittyvät ehdot sinun on helpompi arvioida niiden laatua ja harrastaa vertailua eri tarjousten ja jopa eri kasinoiden välillä.

Laadukkaat ja pelaajaystävälliset kasinot, joita Villen Vinkit tietenkin suosii, ilmoittavat yleensä selkeästi ja näkyvästi pelaajien kannalta keskeisimmät bonusehdot. Ilmaiskierroksissa ne käsittelevät yleensä kierrätys- eli läpipeluuvaatimusta (myös kierrätysvapaita ilmaiskierroksia on toisinaan tarjolla), kierrosten arvoja sekä mahdollisia voittokattoja.

Kierrätysvaatimus on tavallinen osa kierrostarjouksia: näin monta kertaa sinun on panostettava ilmaisilla pyöräytyksillä saamasi voitot läpi kasinon peleissä. Huomioi, että kaikki pelit eivät täytä samalla tavalla läpipeluun vaatimusta. Läpipeluukontribuutiot eri pelien ja pelityyppien kohdalla ilmoitetaan bonusehdoissa. Myös läpipeluuvaatimuksen täyttämiseen käytettävissä oleva enimmäisaika tulee ottaa huomioon. Osa kasinoista tarjoaa vain muutaman päivän verran aikaa kierrätellä, toiset jo paremmat 14 tai 30 päivää.

Ilmaiskierroksen arvo on luonnollisesti erittäin keskeinen tekijä: se kertoo varsin konkreettisesti, kuinka arvokkaasta bonustarjouksesta on kyse. Useimmissa tarjouksissa kierrosten arvo on pelin pienimmän kierrosarvon (kaikki voittolinjat valittuina) suuruinen – ja pienin kierrosarvo luonnollisesti vaihtelee peleittäin. Jos tuijotat pelkkiä kierrosten määriä, voi tarjouksista saada hyvinkin vaillinaisen kuvan. Otetaanpa havainnollistava esimerkki alle:

50 ilmaiskierroksen tarjous voi hyvinkin olla 100 kierroksen tarjousta arvokkaampi: jos saat 50 kierrosta, joiden arvo on 0,25 € per kierros, saadaan koko kierrospotin laskennalliseksi arvoksi 50 x 0,25 € = 12,5 euroa. Jos taas saat 100 kierrosta arvoltaan 0,10 € per kierros, laskutoimitus on 100 x 0,10 € = 10 euroa. Ero on selkeä. Toki tästä päästään siihen, että muitakin tekijöitä kierrostarjousten vertailussa on syytä huomioida.

Yllä olevat kierrostarjousten esimerkit ovat ihan oikeasta elämästä, sillä sekä 0,10 että 0,25 euron arvoisia ilmaispyöräytyksiä löytyy kasinoiden pelaajille tarjoamista bonuksista. 50 ja 100 kierroksen määrät eivät nekään ole epätavanomaisia, eivät varsinkaan uusien pelaajien tervetulopaketeissa tai isojen talletusten vastikkeina.

Voittokatto on eräs bonusehto, joka tekee nopeasti isommastakin ja muuten hyvältä vaikuttavasta ilmaiskierrostarjouksesta melko laimean. Kyse on yksinkertaisesti enimmäissummasta, jonka tietyllä bonuksella voi voittaa – tai pikemminkin kotiuttaa. Esimerkiksi 200 euron voittokatto merkitsee, että vaikka bonuksena saatu ilmaiskierros toisi 2 500 euron arvoisen päävoiton, et voi kotiuttaa pankkitilillesi enempää kuin 200 euroa.

Kierrostarjousten säännöt ja ehdot määrittävät usein tiettyjä maita, joissa asuvilla pelaajilla ei ole oikeutta lunastaa tarjousta. Yleensä näiden maiden pelaajat syystä tai toisesta eivät ole erityisesti kasinoiden mieleen: usein taustalla on joko kunkin maan lainsäädäntö ja sen asettamat yksilölliset rajoitukset markkinoinnin, kuten bonusten, suhteen.

Yhtä usein voi olla kyse myös siitä, että tietyistä maista tulevilla on taipumus vain juosta bonusten perässä ja yrittää saada niitä lunastettua jopa vilpillisin keinoin. Suomalaisille pelaajille tämä ei aiheuta huolta tai harmaita hiuksia: pääsemme useimmilla kasinoilla nauttimaan milteipä kaikista tarjouksista, esimerkiksi parhaat ilmaiskierrokset ilman talletusta, jopa ilmaiskierroksia ilman rekisteröitymistä.

  • Kasinon yleiset bonusehdot pätevät oletusarvoisesti, jos niistä ei erikseen poiketa
  • Laatukasinot ilmoittavat bonusten säännöt ja ehdot selkeästi ilman pientä ja kätkettyä pränttiä
  • Vaatimus kierrosvoittojen läpipeluusta hyvin tavallinen; vaatimuksissa eroja
  • Kierrostarjousten arvo per kierros kertoo paljon tarjouksen laadusta
  • Huomioi tarjousten vertailussa kuitenkin muutkin seikat
  • Voittokatot määrittävät tarjouksesta saatavan maksimivoiton
  • Suomalaiset pelaajat nauttivat useimmiten parhaista eduista

Ilmaiskierroksia ilman kierrätystä

“Kierrätysvapaita kierroksia voidaan tarjota myös näissä tapauksissa talletusta vastaan tai ne voivat olla jopa casino ilmaiskierroksia ilman talletusta. ”

Kierrätysvapaat ilmaiskierrokset ovat todella arvostettu bonustyyppi: kun voitat niiden kautta, on voitto välittömästi oikeaa rahaa, jonka voit vaikkapa kotiuttaa saman tien pelistä poistuttuasi kunhan vain kasinokohtainen pienimmän kotiutussumman raja on täynnä. Nettikasinot ilman kierrätystä ilmaisissa kierroksissa ovat harvassa, mutta yllättävän moni kasinosivusto tarjoaa niitä ainakin satunnaisesti.

Useimmissa tapauksissa nettikasino ilman kierrätystä 2020 tarjoaa kierroksia ilman kierrätysvaatimusta vain jo rekisteröityneille ja aktiivisiksi katsomilleen pelaajille. Tämä aktiivisen statuksen määrittely vaihtelee kasinolta kasinolle, mutta liittyy yleensä suurilta osin tai aivan täysin pelaajan oikean rahan panostusten määrään tietyn kuluneen ajanjakson sisällä. Aktiivisuuden määrittelykriteerit voivat myös vaihdella saman kasinon sisällä eri kampanjoiden välillä.

Pähkinänkuoressa homma menee näin: jos pelaat riittävän paljon, kasino palkitsee sinut ilmaispyöräytyksillä, joihin ei liity turhan sitovia ehtoja. Kierrätysvapaita kierroksia voidaan tarjota myös näissä tapauksissa talletusta vastaan tai ne voivat olla jopa casino ilmaiskierroksia ilman talletusta.

Kaikki kasinosivustot eivät suinkaan aktiivisillekaan pelaajille tarjoa kierroksia ilman kierrätystä. Jos ne eivät muutenkaan onnistu pelaajaa palkitsemaan, voi harkita toisen sivuston palveluiden pariin siirtymistä – kasinomarkkinoilla riittää kyllä valinnanvaraa. Bonukset ovat olemassa pohjimmiltaan pelaajista kilpailua varten, ja parempien bonusten perässä toisen kasinon palveluiden pariin siirtyvä pelaaja tekee myös muille pelaajille palveluksen äänestämällä jaloillaan.

Uudet ilmaiskierrokset 2020

Uudet ilmaiskierrostarjoukset ovat vuonna 2020 jatkuneet kautta rantain varsin anteliaina. Varsinkin tervetulopaketin kierrosmäärät ovat nousseet hyvin korkeiksi, melkein kuin vasta ajokortin saanut nuorukainen äiskän turboahdettua Suzuki Swiftiä pääsisi mutkatien suoralla pätkällä vähän liian pienellä vaihteella polkemaan. Jopa tuhannen kierroksen tarjouksia on bonusmarkkinoilla tarjottu, mikä ei kasinobonusten kontekstissa ole enää pelkällä pintakaasulla liitelyä.

Ilmaiskierroksia ilman talletuspakkoa voi niitäkin yhä uudella vuosikymmenellä saada. Jopa 50 ilmaiskierrosta ilman talletusta saattaa olla mahdollinen. Pelien puolesta kierroksia jaetaan yhä vanhoihin klassikoihin. Uutuuspeleistä kierrostarjouksia on näkynyt esimerkiksi sellaisiin slotteihin kuin The Mask, Warlords: Crystals of Power, Divine Fortune, Fortunium ja Wild Toro.

Ilmastonmuutosta voi hillitä ilmastoystävällisellä ruokavaliolla

Kestävä ruokavalio on hyvinvointia lisäävä ja ilmastoystävällinen. Sen rungon muodostavat kasviperäiset ruoat ja tarpeen mukainen syöminen. Ruoankulutuksen vaikutuksia ilmastoon voi hillitä myös sillä, että suosii ilmastoystävällisesti tuotettuja tuotteita, välttää ruokahävikkiä ja kiinnittää huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen.

Sisällysluettelo

Tuottajatahot

  • Luonnonvarakeskus

Ruokavaliolla voi pienentää kulutuksen ilmastovaikutusta 10 prosentilla

Ruoan kulutus muodostaa Suomessa 20–25 prosenttia keskimääräisen kuluttajan ilmastovaikutuksesta [1], [2], [3]. Keskimääräinen suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia niin, että samalla ruokavalion ravitsemuksellinen laatu paranee nykyisestä [4]. Se edellyttää suurta muutosta koko ruokavaliossa. Kuluttaja voi siis vähentää laaja-alaisella ruokavaliomuutoksella koko kulutuksensa ilmastovaikutusta noin kymmenellä prosentilla [3], [5], [6].

Terveellisyys luo pohjan ilmastoystävällisyydelle

Ruokavalinnoilla voi sekä edistää omaa terveyttään että hillitä ilmastonmuutosta [7]. Terveellisen ruokavalion voi koostaa monella tavalla [7], mutta kaikki ravintoaineiden saantisuositukset täyttävät ruokavaliot eivät välttämättä ole yhtä ilmastoystävällisiä [4], [8], [9]. Ruokaa tarvitaan ennen kaikkea tukemaan ihmisen terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Ravitsemusta ja ruoan ilmastovaikutusta pitää tarkastella rinnakkain, koska eri ruoat vaikuttavat eri tavalla sekä ravitsemukseen että ilmastoon eivätkä vaikutukset välttämättä kulje käsi kädessä samaan suuntaan.

Ravitsemussuosituksia ollaan monessa maassa kehittämässä siihen suuntaan, että ruoan ilmastovaikutukset yhdistetään niihin entistä paremmin [10]. Näin tehdään myös pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivityksessä [11].

Ruokavalion ilmastoystävällisyys määräytyy eri ruokien käyttömääristä ja niiden elinkaarisista ilmastovaikutuksista, jotka aiheutuvat ruokien tuotanto-kulutusketjun tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Ruokatuoteryhmiin kuuluu varsin erilaisia tuotteita, joiden ilmastovaikutukset eroavat toisistaan, minkä takia yleisellä tasolla puhuttaessa ruokien ilmastovaikutukset on hyvä ilmaista yksittäisen arvon sijaan vaihteluväleinä (taulukko 1). Lisäksi samanlaistenkin ruokien tuotantotavat ja tuotantoketjujen toiminta voivat vaihdella varsin paljon, mikä vaikuttaa tuotteiden ilmastovaikutuksiin [12]. Yksittäisten tutkimusten tuloksiin voi vaikuttaa myös tutkimuksessa tehdyt menetelmälliset valinnat, jotka voivat erota eri tutkimusten välillä [12], [13].

Ilmastoystävällinen ruokavalio koostuu enimmäkseen kasviperäisistä ja ravitsevista tuotteista

Tutkimusten mukaan lihan kulutuksen vähentäminen on avainasemassa länsimaisen ruokavalion ilmastovaikutuksen pienentämisessä [9], [14], [15], [16]. Suomalaisen sekaruokavalion ilmastovaikutusta voi pienentää keskimäärin noin 20–40 prosentilla, kun muuttaa ruokavaliota ravitsemussuositukset täyttäväksi ja kasvisvoittoisemmaksi [4].

Usein vegaaniruokavalio on todettu ilmastoystävällisimmäksi ruokavalioksi [17]. Vegaaniruokavalio ei sisällä mitään eläinperäistä. Suomessa sitä lähelle pääsee myös runsaasti kotimaista luonnonkalaa ja maitotuotteita sisältävä ruokavalio, joka on myös ravitsemuksellisesti erityisen hyvä ja helppo koostaa. Jos keskimääräinen suomalainen sekaruokavalio muuttuisi ravitsemussuositukset täyttäväksi vegaaniruokavalioksi, ruokavalion ilmastovaikutus pienenisi reilulla kolmanneksella. [4]

Yksilötasolla vegaaniruokavalio voi olla hyvä ja ilmastoystävällinen vaihtoehto, mutta väestötasolla sitä ei ole järkevää tavoitella, koska se ei välttämättä sovi kaikille väestöryhmille tai yksilöille. Vegaaniruokavaliossa pitää ruokien valintaan kiinnittää erityistä huomiota. Siinä voi esimerkiksi olla tarpeen käyttää täydennettyjä tuotteita levitteissä ja kasvipohjaisissa maidonkaltaisissa tuotteissa tai ravintoainelisiä. [7]

Ravitsemuksen ja terveysvaikutusten kannalta suomalaisessa ruokavaliossa on tärkeintä vähentää suolan määrää, suosia tyydyttymättömiä rasvahappoja tyydyttyneiden rasvahappojen sijaan sekä lisätä kuitupitoisten ruokien kulutusta, joista saa myös runsaasti suojaravintoaineita [7], [18]. On suositeltavaa lisätä kasvisten, palkokasvien, marjojen, hedelmien, pähkinöiden ja siementen käyttöä ja vaihtaa voi kasviöljyyn ja kasviöljypohjaisiin tuotteisiin [7].

Suurin osa ruoan ilmastopäästöistä aiheutuu raaka-aineista – kuljetuksen osuus on pieni

Ruokavalion ilmastovaikutuksista selkeästi suurin osuus muodostuu raaka-aineista ja tuotteista [4]. Kaiken kaikkiaan kasvihuonekaasupäästöjä syntyy ruoantuotannon ja -kulutuksen kaikissa vaiheissa: raaka-aineiden ja ruokatuotteiden tuotantoketjuista (ml. alkutuotanto, jalostaminen tuotteiksi, kuljetukset, tuotantoketjun hävikit), kaupan, ravintoloiden ja ruokapalvelujen toiminnoista, pakkauksista, tuonnin kuljetuksista, kotitalouksien ostosmatkoista ja ruoan valmistuksesta sekä kuluttajien aiheuttamasta ruokahävikistä.

Kotimaisten peltojen eloperäisen aineksen hajoamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt aiheuttavat arviolta jopa 20 prosenttia keskimääräisen suomalaisen ruokavalion ilmastovaikutuksesta. Peltojen hiilidioksidipäästöjen osuus ruokavalion ilmastovaikutuksesta pysyy melko samana, vaikka ruokavalio muuttuisi kasvisvoittoisemmaksi. [4]

Ruokavalioon kuuluvien ruokien ilmastovaikutuksista syntyy kotimaassa noin 60 prosenttia ja tuontimaissa noin 40 prosenttia. Eniten ilmastoa kuormittavat tuoteryhmät ovat lihatuotteet (45 prosenttia) ja maitotuotteet (20 prosenttia), jotka muodostavat yhteensä 65 prosenttia nykyisen suomalaisen keskimääräisen ruokavalion ilmastovaikutuksesta. [4] Tuontituotteiden elinkaarisista ilmastovaikutuksista vain pieni osa johtuu tuonnin kuljetuksista [3], [19].

Kasvisvoittoisemmissa ja samalla ravitsemussuositusten mukaisissa ruokavalioissa tuoteryhmien suhteellinen merkitys ilmastovaikutukseen muuttuu. Vegaaniruokavaliossa esimerkiksi maidonkaltaisten kasvipohjaisten juomien osuus voi olla jopa 20 prosenttia koko ruokavalion ilmastovaikutuksesta eli samaa luokkaa kuin palkokasvien, pähkinöiden ja siementen. Viljojen yhteenlaskettu osuus (mukaan lukien edellä mainitut juomat) on noin kolmannes. [4]

Ilmaston ja terveyden kannalta lihan määrää ruokavaliossa on vara vähentää

Eläinperäisten tuotteiden ilmastovaikutus (tuotekiloa kohden) on keskimäärin korkeampi kuin useimpien kasviperäisten tuotteiden, erityisesti avomaavihannesten ja viljan (taulukko1). Toisaalta kiloperusteinen vertailu eri tarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden, esimerkiksi lihan ja kasvisten, välillä on kyseenalaista, koska silloin ei oteta huomioon tuotteiden laadullisia eroja [12], [20]. Suomessa eniten käytetyistä lihoista naudanliha kuormittaa ilmastoa selkeästi enemmän kuin sian- tai broilerinliha (taulukko 1). Toisaalta myös lihojen välillä on eroja niiden ravintoainesisällöissä, mikä vähentää niiden ilmastovaikutusten kiloperusteisen vertailun mielekkyyttä [21].

Lihan ja lihavalmisteiden (leikkeleiden ja makkaroiden) merkitys ruokavalion ilmastovaikutuksessa riippuu niiden käyttömäärästä. Yksittäisen tuotteen kohdalla lihalaadulla ja lihapitoisuudella on myös merkitystä. Suomalaiset kuluttavat lihaa melko maltillisesti verrattuna keskimääräiseen eurooppalaiseen tai amerikkalaiseen kulutukseen [22] mutta yli kaksi kertaa niin paljon kuin maailmassa keskimäärin [23]. Ravitsemussuositusten maksimikulutusmäärä punaiselle lihalle, eli sian-, naudan- ja lampaanlihalle, on 500 g kypsää lihaa viikossa [7]. Miehistä 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia kuluttaa punaista lihaa suosituksia enemmän. Nykyinen, keskimääräinen kulutus on miehillä lähes kaksinkertainen suositukseen nähden mutta naisilla vain noin puolet. [18]

Suomessa lihankulutuksesta 40 prosenttia kohdistuu sianlihaan, 30 prosenttia broilerinlihaan ja 25 prosenttia naudan lihaan [24], [25]. Siipikarjan lihan kulutus on lähes kaksinkertaistunut (+80 prosenttia) kuudessatoista vuodessa. Muiden lihojen kulutus on ollut melko tasaista, naudan jopa vähentynyt 1960- ja 1970-lukujen tasosta. [24] Suomessa kulutetaan runsaasti lihavalmisteita (kokolihan lisäksi); noin 18,6 kg/henkilö vuodessa, mikä vastaa vähän alle kolmasosaa lihankulutuksesta. Lihavalmisteiden kulutus on kuitenkin tasaisesti vähentynyt. [26]

Kestävässä, ilmastoystävällisessä ruokavaliossa lihankulutuksen vähentämisen ohella osa kokolihan kulutuksesta korvataan niin sanotuilla vähempiarvoisilla ruhon osilla, kuten maksalla, munuaisella ja sydämellä, jotta eläimen ruho tulee kokonaan hyödynnettyä [10]. Suomessa niiden kulutus on varsin vähäistä [27], mutta niitä käytetään kuitenkin lihatuotteiden valmistukseen.

Taulukko 1.Yleisten ruoka-aineiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia (global warming potential, GWP) hiilidioksidiekvivalentteina tuotekiloa kohden (kg CO2-ekv./kg). Ruokatuoteryhmiin kuuluu varsin erilaisia tuotteita, joiden ilmastovaikutukset eroavat toisistaan, mistä johtuen yleisellä tasolla puhuttaessa ruokien ilmastovaikutukset on hyvä ilmaista yksittäisen arvon sijaan vaihteluväleinä. Arvioiden vaihteluvälit kattavat sekä kotimaiset että tuontituotteet. Arviot pitävät pääsääntöisesti sisällään tuoteketjun kauppaan asti. Arviot eivät sisällä peltojen eloperäisen aineksen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä tai toisaalta hiilensitoutumista maahan. Osassa tuontituotteita kuvaavista arvoista [28] on kuitenkin mukana maankäytön muutoksesta johtuvat päästöt. Arvot kuvaavat tuoteryhmien ilmastovaikutuksia suuntaa-antavasti eikä niitä välttämättä voi suoraan soveltaa muihin, esimerkiksi rajatumpiin, tarkoituksiin.

Ruoka-aine Ilmastovaikutus GWP kg CO2-ekv./kg Lähteet
Naudanliha, luuton ja kypsentämätön, sekä yhdistelmätuotannosta (maitorotuisten nautojen liha) että liharotuisesta tuotannosta 14,0–42,0 [28] 1) , [29], [30]
Sianliha, luuton ja kypsentämätön 3,9–10,0 [28] 1) , [30]
Broilerin liha, luuton ja kypsentämätön 3,7–6,9 [28] 1) , [30]
Viljellyt kalat, lohi, filee 3,6–5,5 [31], [32]
Luonnonkalat, filee 0,8–3,6 [28] 2) , [32]
Maito ja jogurtti 0,8–1,7 [30], [33], [34], [35]
Maidonkaltaiset kasvijuomat (soijamaito) ja välipalatuotteet (kaura) 0,5–1,2 [28] 2) , [35]
Juustot 4,2–16,0 [21], [28] 2) [29], [36]
Tofu 0,9–3,9 [28] 2) , [37]
Viljat 0,6–1,6 [28] 3) , [38] 4)
Avomaavihannekset (juurekset, sipulit, kaalit) 0,1–0,6 [28] 3) , [38]
Kotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti 0,7–3,0 [28] 5) , [39]

1) Keskimääräinen eurooppalainen tuotanto; rasvaton liha, mukana syötävät sisäelimet

2) Keskimääräinen eurooppalainen

3) Keskimääräinen eurooppalainen, kaurahiutale

4) Vain alkutuotanto

5) Keskimääräinen eurooppalainen, tomaatti

Lihojen ilmastotehokkuus vaihtelee suhteessa eri ravintoaineisiin

Ruokien ilmastovaikutuksia voidaan arvioida myös suhteessa eri ravintoaineisiin [21], [40], [41]. [42] joko sellaisenaan tai yhdistettynä ravintoaineiden hyvään saantiin tarvittaviin annoskokoihin [21]. Näin tarkastellen naudanliha voi tuotantotavasta (ja siitä johtuvasta ilmastovaikutuksesta per kilo tuotetta) riippuen olla ilmastotehokkaampi raudan ja sinkin lähde kuin broilerinliha ja raudan lähteenä ilmastotehokkaampi kuin sianliha. Muut lihat ja useat kalat ovat sen sijaan naudanlihaa ilmastotehokkaampia B12-vitamiinin lähteitä, vaikka B12-vitamiinia on naudanlihassa enemmän kuin muissa lihoissa ja kaloissa. [21]

Lihasta saadaan niin haitallisia kuin hyödyllisiäkin ravintoaineita [18], [43]. Lihasta, liharuoista ja lihavalmisteista saadaan runsaasti suolaa ja tyydyttyneitä rasvahappoja, joiden saanti on Suomessa keskimäärin liian runsasta [18]. Suomalaiset ravitsemussuositukset eivät ota kovin jyrkkää kantaa lihavalmisteisiin, mutta kansainvälinen syöpäjärjestö suosittaa, että niitä kulutettaisiin vain pieniä määriä satunnaisesti tai ei ollenkaan [44].

Lihasta saa myös paljon terveyttä edistäviä ravintoaineita (taulukko 2), erityisesti proteiinia, tyydyttymättömiä rasvahappoja, rautaa, sinkkiä, kaliumia, magnesiumia, B12- ja muita B-ryhmän vitamiineja [18]. Näiden ravintoaineiden saantiin on syytä kiinnittää huomiota, jos lihan kulutus yksilön ruokavaliossa vähenee merkittävästi [7].

Tärkeimpiä lihan sisältämiä ravintoaineita saadaan kuitenkin myös muista lähteistä, myös kasvisperäisestä ruoasta, B12-vitamiinia lukuun ottamatta [45]. Lihan proteiinin voi korvata syömällä monipuolisesti proteiinipitoisia kasveja. Näitä ovat muun muassa: soijapapu, härkäpapu, muut pavut, linssit ja herneet, pähkinät ja siemenet (esimerkiksi öljynhampun siemenet), viljat ja vehnänalkiot ja makealupiini.

Maitotuotteiden ja niitä korvaavien kasviperäisten tuotteiden ilmastovaikutuksissa on isoja eroja

Maidon ja maitotuotteiden ilmastovaikutuksia on tutkittu paljon mutta niitä korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutuksia toistaiseksi melko vähän [28]. Kasvipohjaisista tuotteista ei ole myöskään tehty vertailevaa tutkimusta, jossa tuotteiden ravitsemuksellinen laatu olisi otettu huomioon tiedeyhteisön hyväksymällä tavalla.

Valmistajien teettämien arvioiden perusteella Suomenkin markkinoilla olevien maitoa (juomana) korvaamaan tarkoitettujen kaurajuomien ilmastovaikutukset per kg tuotetta ovat alhaisempia (noin 0,3 kg CO2 ekv./kg tuotetta) [46], [47] kuin suomalaisen maidon (noin 1 kg CO2 ekv./kg tuotetta) [35]. Lisäksi varsinkin kypsytettyjen juustojen ilmastovaikutus on tyypillisesti suurempi kuin palkokasveista tehtyjen juustonkaltaisten perinteisten tuotteiden, kuten tofun (taulukko 1) [28], [35], [37]. Sen sijaan esimerkiksi jogurtin ja vastaavan kaurapohjaisen välipalatuotteen ilmastovaikutuksissa ei välttämättä ole eroa (taulukko 1) [35], ellei tuotannon tehokkuuteen ja esimerkiksi energiavalintoihin ole kiinnitetty erityistä huomiota.

Kasvisperäisten juomien tuotannosta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä erityisesti jalostusvaiheesta toisin kuin lehmänmaidon tuotannosta, jossa määräävä tekijä on alkutuotanto [35]. Lisäksi maidon tuotanto on alkutuotantovaiheessa sidoksissa naudanlihan tuotantoon [30], ja naudanlihan ilmastovaikutus on kaikista tuotteista korkein (taulukko 1).

Ravintoaineista esimerkiksi kalsiumia voi saada lähes yhtä paljon kalsiumilla täydennetystä kaura- tai soijajuomasta kuin maidosta. Juustoista kalsiumia saa sen sijaan selvästi enemmän kuin tofusta tai mistään muustakaan tavallisesta ruoka-aineesta. [45] Maito on myös tärkeä jodin lähde [18], [45]. Kaiken kaikkiaan tuotteiden ravintoainesisällöissä on paljon eroja (taulukko 2), ja niiden merkitystä pitää arvioida suhteessa koko ruokavalioon.

Vaikka maidon ilmastovaikutus per kilo on melko alhainen (taulukko 1), on maidon osuus ruokavalion ilmastokuormituksesta melko suuri, samoin kuin merkitys ravintoaineiden saannissa [18], koska sitä kulutetaan paljon. Samoin maidonkaltaisten kasviperäisten juomien osuus ravitsemussuositukset täyttävän vegaaniruokavalion ilmastovaikutuksessa voi nousta suhteellisen korkeaksi, jopa 20 prosenttiin [4].

Luonnonkalat ovat ravitsevia ja aiheuttavat vähän ilmastopäästöjä

Luonnonkalat aiheuttavat selvästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin viljellyt kalat, joiden ilmastovaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin broilerin ja sianlihan (taulukko 1) [30], [31]. Kalat ovat yleisesti ottaen erinomaisen ravitsevaa ruokaa, mutta eri kalalajien ravintoainesisältö vaihtelee paljon (taulukko 2) [45]. Sen takia niitä on tärkeää syödä monipuolisesti. Kalojen monipuolinen käyttö on myös ekologisesti kestävää, koska silloin yhteen kalalajiin ei kohdistu liian suurta pyyntipainetta ja lajien suhteet pysyvät tasapainoisina.

Avomaalla kasvatetut kasvikset ovat ilmastoystävällisiä

Avomaalla kasvatettujen juuresten, kaalien, sipulien ja muiden kasvisten ilmastovaikutus kiloa kohden on alhainen verrattuna kasvihuonevihanneksiin (taulukko 1).

Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksen suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti, minkälaista energialähdettä niiden tuotannossa käytetään ja kuinka energiatehokasta tuotanto on [29]. Suomalaisten kasvihuonekasvisten ilmastovaikutus on vähentynyt merkittävästi kestävämpien energiavalintojen ja lisääntyneen energiatehokkuuden myötä [39]. Eri kasvisten ravintoainesisällöt poikkeavat toisistaan paljon (taulukko 2), joten myös niitä on tärkeää syödä monipuolisesti.

Myös ruoan tuotantotapoja voidaan kehittää ilmastoystävällisemmiksi

Jotta ruokavalion ilmastovaikutus laskisi mahdollisimman alhaiseksi ja olisi kestävää, on ruokavalion sisällön muutoksen ohella tärkeää kehittää myös maatalous- ja elintarviketuotannon tuotantotapoja [16], [28] [48], [49], [50], [51] ja koko maatalousjärjestelmää [52] ilmastoystävällisemmiksi. Maatalouden kasvihuonekaasujen päästövähennystoimia voidaan kohdentaa muun muassa eläintuotantoon, lannankäsittelyyn (mukaan luettuna biokaasutus), lannoitukseen, peltojen kasvipeitteisyyteen ja maankäyttöön. Maaperän päästöjä voitaisiin pienentää tehokkaasti vähentämällä eloperäisillä mailla olevien peltojen määrää. [53] Ilmastovaikutusta voidaan vähentää myös työkoneiden ja kasvihuoneiden [29], [39] ja tuotantoketjun energiavalinnoilla ja energiatehokkuuden parantamisella.

Ruoan ilmastovaikutusta voi kutistaa myös pienentämällä ruokahävikkiä

Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on puolittaa kuluttaja- ja vähittäiskaupan ruokajätteen määrä [54]. Kotitalouksissa ostetusta ruoasta päätyy hävikkiin noin 4–5 prosenttia [55]. Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Suomalaisissa kotitalouksissa eniten hävikkiin päätyy kasviksia, peruna, kotona tehtyä ruokaa ja maitotuotteita [56], [55]. Kuluttajan ruokavalion ilmastovaikutuksesta niin ikään vajaat viisi prosenttia aiheutuu kuluttajan ruokahävikistä [4].

Lisäksi tuotantoketjussa syntyy syömäkelpoista elintarvikejätettä: vähittäiskaupassa 1–2 prosenttia kaupan volyymistä, liha- ja maitotuotteiden valmistuksessa 1–3 prosenttia tuotannosta, leipomoissa 7–8 prosenttia tuotannosta ja 1–5 prosenttia tuotannosta muilla tuotannon aloilla. Kaikki elintarviketeollisuuden alat yhteensä noin 3 prosenttia tuotannosta päätyy hävikkiin. [56] Ruokapalveluissa ja ravintoloissa hävikkiin päätyy keskimäärin 16–20 prosenttia valmistetusta ruoasta [56], [57], [58], [59]. Yhteensä eri lähteistä koostuva ruokahävikki edustaa reilua prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä [56]. Kaksi kolmasosaa elintarvikejätteestä syntyy kulutusvaiheessa, eli ruokapalveluissa, ravintoloissa ja kotitalouksissa [60].

Suositukset ilmastoystävälliseksi ruoaksi

  • Syö täysipainoista, kasvisvoittoista ja sesonginmukaista ruokaa: suosi kokojyväviljoja, juureksia, kaalia, sipuleita ja muita avomaakasviksia, perunaa, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä ja kasviöljyjä.
  • Suosi luonnonkalaa.
  • Vältä runsasta lihankulutusta.
  • Korvaa osa lihan kulutuksesta niin sanotuilla vähempiarvoisilla ruhonosilla.
  • Suosi lihaa, jonka tuotantotavat edistävät maaperän hiilivaraston kasvamista, ravinteiden kierrätystä ja käytön tehokkuutta ja laidunnusta.
  • Vältä ”turhaa syömistä” eli liiallista määrää ja viihdykesyömistä (esimerkiksi makeiset, snacksit, virvoitusjuomat, kahvi, alkoholi).
  • Suunnittele kauppamatkat huolellisesti, kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Autoa käytettäessä osta ruokaa kerralla isompi määrä.
  • Vähennä ruokahävikkiä eli älä heitä ruokaa roskiin.

Taulukko 2. Eri ruoka-aineiden sisältämät ravintoaineet. [45] MUFA = yksittäistyydyttymättömät rasvahapot monounsaturated fatty acids), PUFA = monityydyttymättömät rasvahapot (polyunsaturated fatty acids), SAFA = tyydyttyneet rasvahapot (saturated fatty acids)

Parhaiden vuoden 2020 online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    Online-kasino #1! Jackpot 1 miljoona euroa!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Valtava määrä pelejä! Välitön voitto!

Online-kasinoarvostelut 2020

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: